Piirinmestaruudet vm. 2013 ja asiaa Ledin tilanteesta

Heips! Pari viikonloppua tuossa oli ja meni, paljon olikin ohjelmaa ja jatkuvasti on oltu menossa! :)

Java kanssa kisasin viikko sitten sunnuntaina Kivikossa pari starttia ja siinä ohessa HSKP:n agilityn piirinmestaruudet. Radat olivat tosi kivoja kumpainenkin, piti olla ajanhermolla ja sai tehdä töitä kokoajan. Molemmilta radoilta nollavoitot ja osallistujia kummassakin kisassa yli 60! Ratojen yhteistulos muodosti piirinmestaruuskilpailun, jonka Java meni ja voitti senkin… Mahtava koirimus! Nyt kirkastimme sen vuoden 2011 PiirM-mitskun! :) Olen kyllä todella iloinen siitä missä kunnossa tuo koira on nyt ollut. Olen nyt pitänyt sen kanssa treenitaukoa elokuun alusta lähtien kisaputken vuoksi, saa vähän ottaa lepoa viikolla. Luxiin olen nyt aika paljon keskittynyt, sillä sitä työsarkaa kyllä riittää ^^

 20130908_4MG_1876Kuva: Jukka Pätynen

20130908_4MG_2279Kuva: Jukka Pätynen

20130908_4MG_2275Kuva: Jukka Pätynen

Olen tänä vuonna kisannut max. kaksi rataa per päivä/ koira, mutta nyt lauantaina otin Javalle kolme starttia, kun niitä nollia olisi kuitenkin tehtävä. Kolmesta radasta juoksimme kaksi nollavoittoa. Lauantaina oli Luxin vuoro päästä kirmaamaan, ja ensimmäiseltä radalta napsahti jo tutuksi tullut 5., takaaleikkaus kepeille, jota ei jostain syystä vauhdista kestänyt . Meni kyllä oikein sisään, mutta taipui vasta kolmosväliin. Nää on näitä nuorien ja kokemattomien koirien juttuja! Voitti se silti…. Ja juoksi hienon puomin. Toiselta radalta myös tutuksi tullut väärälle esteelle meno, lähti multa lapasesta lukemaan jotain hyppyä aika lähellä putken suuta. Muuten ihan kiva rata tämäkin! Olen kyllä tyytyväinen mun pieneen lurjukseen :)

Ledistä sen verran, että koira on nyt ollut aika kipeä. Kontrollissa käytin viime viikolla ja eipä siellä sisuskaluissa oikein mikään ole muuttunut parempaan suuntaan. Sapessa sakka lisääntynyt, pernan muutokset lisääntyneet, haima-arvot ja albumiinit koholla ja lisäksi löydettiin myös uutta, suolisto on laikukas ja löytyy myös turvonneita imusolmukkeita. Ruoan imeytymisen kanssa on ongelmia, ja muutenkin sen kanssa, että mitä tuo pappakoira kestää syödä ilman, että sen vatsa oireilee. Nyt mennään todella pelkistetyllä ruokavaliolla. Katsotaan mitä tässä tapahtuu… :/ pirteä se on yleisesti, mitä nyt välillä vähän uupuneen oloinen, mutta ruoka pitäisi nyt saada imeytymään kyllä, kun painoakin on tullut pari kiloa jo alas… :(

Luxin kontrolli

Lisää päivitystä! Kylläpäs jännittikin pidellä Luxia siinä ultrahuoneen patjalla. Mulla oli koko lauma Herttoniemen eläinlääkärissä taas mukana, ja aina saa kyllä kommenttia, kun pamahtaa tämän kooltaan erilaisten shelttien jengin kanssa sisään (”kerää koko sarja” -efekti puskee väkisinkin päälle), joista yksi on vielä täysin naku ja siitä johtuen omituinen hörökorva. Hehh… mutta tarvitseehan Lux vahvistuksen mukaan.

Lux siis ultrattiin sapen ja suoliston osalta. Molemmat olivat ok, sappikin oli täysin puhdas ja suolisto normaali, mahtavaa! Vielä mahtavempaa tästä tekee nyt se, ettei Lux tarvitse enää lääkitystä sappirakkoa varten. Hihii! Siispä kuonot ja nenät kohti kisakenttiä entistä vahvempina! Nyt täytyy valkata heti joku sopiva kisaviikonloppu :)

Käytiin koirien kanssa pesettämässä Nemo (eli mun auto, nimi tulee rekkarista), Ledi vähän ihmetteli ympärillä pyöriviä harjoja. Ikuistin hörökorvan kummastelut taustapeilin kautta alla olevaan kuvaan.

ledikummissaanautossa

Lenkillä Laajasalossa

Eilen illalla huristelin koirien kanssa Laajasaloon lenkkeilemään. Kevät on ihan huippu juttu, oli vielä valoisaa pienestä iltahämäryydestä huolimatta ja aurinkokin paistoi. Lenkkeilysäät ovat kyllä olleet viime päivinä upeita! Noin parin tunnin lenkki tuli heitettyä ja koirillakin oli hirmuisen kivaa juosta keskenään pitkästä aikaa. Kiitos Tiinalle ja shelteille seurasta!

Tiistaina aamulla poikkesin taas hallilla. Treenasin vain Luxin Javan jumiutuneisuuden vuoksi. Otin erilaisia kulmia kepeillä etupalkalla ja jokainen avokulma meni mm. nappiin! Lux kesti hyvin pujottelun vaikka leikkasin takaa ja jäin sinne taakse seisomaan. Huikea tyyppi! Ja se meni lujaa, ja sillä oli tosi kivaa. Meillä molemmilla oli :) Ensi viikolla ajellaan Patrician luo lihashuoltoon ja alan sitten katsella Javankin treenejä taas paremmin. Voi hyvillä mielin treenata sitten, kun tuon tytön saa vetreäksi tuosta.

Lennot Belgiaan on nyt European Openia ajatellen plakkarissa ja reissun suunnitelmat noin muutenkin on aika hyvällä mallilla ollakseen vasta huhtikuu. Nyt voi keskittyä odottamaan kesää rauhallisin mielin, kun on tiedossa, että tulemme mahtumaan mm. lentokoneeseen :P varmaan tulee taas aikas kivaa!

Alla kuvia Laajasalon lenkiltä, ei kyllä päätä huimaa puhelinlaatu ja kuvakulmatkin jotenkin tosi mahtavia…

laajasalo1

laajasalo2

laajasalo3

laajasalo5

laajasalo6

 

 

Voisi tahtoa vähän ajelemaan hän. Pirullista edes testailla omaa mp-kypärää… mööh. Mulla on kyllä jonkinasteinen hulluus tätä hommaa kohtaan.

suupertti

suupertti2

Ledi 10-vuotta ja Turussa kouluttamassa

Ledi täytti 20.2. pyöreitä vuosia, ja on aika hurja juttu, että se on ollut minulla jo 10-vuotta. Kaikenlaisesta on pieni koira selvinnyt, tapellut sairauksien kanssa ja voittanut ne tahdollaan elää. Onneksi pääsi silloin aikoinaan Bernin eläinsairaalaan hyvään hoitoon ja palautui siellä takaisin elävien kirjoihin. Ledi on pieni taistelijakoira, joka sinnittelisi kiinni elämässä varmasti vielä harmaahapsisena, makuaistittomana, sokeana ja kuuronakin kaverina, mutta onneksi sen vointi on ollut kaikkea muuta kuin tuota.

Ledi on itsepäinen eläin, kokeilee välillä rasittavuuteen asti mitä saa tehdä ja mitä ei. Se käyttää hyväkseen kaikki tilanteet joissa on mahdollisuus päästä ns. niskan päälle ja näin ollen se on aika haasteellinen koira, jonka tempauksia voi onneksi ottaa ajoittain myös huumorilla. ”Miksi olla hankala, kun pienellä vaivalla voi olla täysin mahdoton?” Niinpä… Kaikesta omituisuudestaan huolimatta se on saavuttanut suosionsa mm. kavereideni joukossa, Ledistä pidetään kovasti :) Onnea hölmölle pappraiselle! <3 Viikko sitten sunnuntaina vietin päivän ATT-areenalla agilitya kouluttaessa ja oli kyllä kivaa. Kouluttaminen antaa oman osansa lajissa kehittymiseen, kun pääsee näkemään erilaisia ohjaajia ja koiria. Ratapohjaan hain monipuolisuutta ja haastavuutta, unohtamatta onnistumisia. Halusin nähdä ihmisten rytmitystä ja luottoa omaan ja koiran liikkumiseen. Saatiin mielestäni tosi hyviä juttuja aikaan! Kiitos järjestäjille ja kaikille mukana olleille mukavasta päivästä! :) Tänään oli aika erilaiset, mutta antoisat treenit. Fysiikkaharjoittelua ja lajiharjoittelua tekniikan sekä ratatreenin merkeissä, aikaa näihin kului noin kolme tuntia. Loppuajasta rataa juostessa tunsi todella tehneensä, ja taisinpa heittää suoran putken kohdalla jonkinlaisen ukeminkin, kun painoi treeni sen verran jaloissa... Eli kaaduin, hah, mutta kivaa oli! Kiitos, Juha ja Anna!

Kisaamassa

Otsikon kuva kertoo koulutusillan tunnelmallisesta ilmasta parin viikon takaa, huikeaa, eikös? :)

Lux on ollut treeniroolissa aika vahvasti viime aikoina, ja on edistynyt kyllä valtavasti. Se saa kokoajan lisää vauhtia ja varmuutta, kääntyy edelleen hyvin (paikoin minun mittakaavassani täydellisesti) ja nyt olen viimeistään jo todennut, ettei se ole tippaakaan kömpelö, vaan ketterä ja elastinen pieni eläin. Minulla on puomilla meneillään kokeilu, joka onnistuessaan tulee olemaan ihan huippuhieno, mutta myös riskit onnistumisen ja työmäärän osalta on tunnistettu. Ei oikotietä onneen, nyt on aika oppia jotakin uutta!

Viime viikonloppuna kisasimme ensimmäiset startit EO:n jälkeen. Java oli innokas pieni agilityeläin ja painoi korvat lukossa hyllyttämään ensimmäisen radan putkeen, nauratti. Toinen rata oli todella suoraviivainen, mutta täynnä valssipaikkoja (tai niin minä ne ohjaukset valitsin…), joissa olin tolkuttoman myöhässä ja väistelin kokoajan tallotuksi joutuvaa koiraa… nolla ja 2. sija tuli tältä radalta!

Ja sitten ”jymyuutiseen”! Tiinan painostuksesta lähdin viimeinkin kisaamaan tokokokeeseen. Jännitystä ei ollut ilmassa, ainoastaan mielenkiintoinen epävarmuus siitä, kuinka Java tulisi reagoimaan koetilanteessa. Yksinkertaisesti viime aikoina se on ollut ihan yli-iloinen, kun on päässyt tekemään kanssani ihan mitä tahansa ilman muita karvakamuja, mutta silti ei voinut yhtään aavistaa mitä tyyppi keksii, kun ikinä en ole tuollaisia karkeloita sille näyttänyt. Parin liikkeen pisteet putosivat ihan turhista asioista, kuten kaksoiskäskyn vuoksi paikallaolon maahanmenossa (normaalisti todellakin menee yhdestä). Luoksetulon pisteet putosivat yhdeksään Javan iloisen haukun vuoksi jne. Tyytyväinen olen, huvitti Javan intoilu kesken kehän ja paikoittainen pelleily, jota ilman olisin ollut kyllä todella puulla päähän lyöty. Mutta joo, on tuosta koirasta vaan moneksi :) Ykköstulos napsahti heti ensimmäisessä kokeessa, joka oli sekä minulle, että koiralle ensimmäinen koe koskaan!

Niin ja joo, mulla on ollut viime aikoina todellinen ilo olla kouluttamassa, kaikissa ryhmissä olen saanut olla todistamassa hienoja onnistumisia. Kaikista paras fiilis tulee juuri silloin, kun ohjaajat uskovat ettei jokin asia onnistu, ja sitten menevät ja tekevät sen kuin ei mitään. Siihen vielä päälle se, että heidän koiransa oppii jotakin uutta, niin riemu on rajaton! Hihii, kuinka kivaa on ollutkaan! :)

——

Ledi on ollut viime aikoina hieman pipi, ruoka ei ole oikein pysynyt sisällä jne. Vein sen Viikkiin viime to, jossa Lediä nesteytettiin ja tutkittiin. Nyt on saanut ruokaa vain pieninä annoksina ja normaali sapuska tulee menemään taas vaihtoon, jota nyt on syönyt. Ensi viikolla on sapen kontrolliultra, jonka yhteydessä ultraavat ilmeisesti myös massun, että olisiko siellä mahdollisesti mitään… Hyvillä mielin sinänsä voi olla, että koira voi nyt paljon paremmin eikä verikoetuloksista ole kuulunut, joten kaiken pitäisi silloin sopimuksen mukaan olla ok.