Junnukin nousi kolmosiin!

Viikonloppuna olin kisaamassa Luxin kanssa Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vantaalla juoksimme 2-luokassa yhden nollavoiton, joten Hyvinkäälle jäi hyvä mahdollisuus nostaa koissunen kolmosiin, kun olin ilmoittanut Luxin kolmeen starttiin. Hyvinkäällä ei tarvinnut kuitenkaan startata kuin kaksi ekaa ja pääsi koira kolmannen startin sijaan lepäämään. Eli nyt mulla on kotona yksi tuore kolmosluokkalainen, joka juoksi mun kanssa hienosti viikonloppuna kolme nollavoittoa :)

Lauantaina kilpailin myös uuden lainakoiran kanssa ekaa kertaa, kun ohjasin labbis-Ennaa maxi 2-luokassa. Viime viikolla ensimmäiset treenit ja nyt sitten kisat, oli kyllä kivaa!! Enna vähän lähti etsimään Tiinaa tai haahuili hiukan käännöksissä ensimmäisellä radalla, mutta ekan radan loppupuolella ja toisella radalla tehtiin jo melko kivasti yhteistyötä. Muutamat treenit alle ja parit kisat, niin voisi tulla oikeasti aika kiva. Enna on huikia tyyppi! :)

 

luxtsekkaarataaLux tarkkailee mun rataantutustumista, ”hoitaakohan se ohjaaja muuvit kuntoon?”

luxkolmosiin2Tuore kolmosluokkalainen… :)

luxkolmosiin…ja kartturinsa.

luppejalammasLux hönöilee kotona voittolelun kanssa


luxjalammas2

kisakaveritennajaluxMun viikonlopun kisakaverit Enna ja Lux

luxushymypoikaHymypoika?

 

 

 

Koulutuksia ja treenejä

Heippa! Eipä voi kuin hymyillä mm. viime sunnuntain koulutuskeikan jälkeen, jonka kävin vetämässä Kouvolassa. Mahtiporukkaa kertakaikkiaan, aina on niin kivaa siellä poiketa! :) Viikkoryhmät ja yksärit ovat olleet myös tosi jees. Minusta kouluttaessa yksi parhaimmista asioista on se, kun ohjaaja pääsee omien uskomustensa yli ja suorittaa radalla ohjauksia, joita ei uskoisi koiransa lukevan tai itse osaavansa / ehtivänsä tekemään. Parasta! :) Olen oppinut viime aikoina taas jotakin lisää, hieno tunne.

Luxin kanssa ollaan tällä viikolla reenailtu Juhan treeneissä ja omatoimisesti. Tiinan ja Ennan kanssa suuntasimme Veikkolaan treenaamaan tiistaina ja minulla olikin treenikaverina tällä kertaa myös vähän isompi kaveri. Treenasin Ennan kanssa ennen Luxia ja oli kyllä jännää ja kivaa, hihii, kiitos Tiina! :) Luxin kanssa tein hiukan puomi- ja keppitreeniä ja vähän ohjaustekniikkaa radalla. Oli hyvät treenit! Alla ihan videomatskua:

 

2013-11-05 16.20.21Uusi treenikaveri Enna :)

 

 

Treenejä & kisoja + videoita

Lux pieni koiranpoika on nyt noussut 2-luokkaan. Puoli vuotta se ehti olla kisatauolla ennen uutta aloitusta. Vuoden alussa Lux sai ensimmäisen nollansa ja sitten joutui sairaslomalle. Tuusulassa starttasimme ensimmäisen kerran tauon jälkeen ja tuloksina luva luokkavoitolla ja hyl. Kesällä pari starttia ja pieniä virheitä. Elokuussa uusi yritys viimeiseen 1-luokan nollaan ja tulihan se sieltä, Lux voitti luokkansa ja sai palkinnoksi matkakokoisen pallogrillin, jonne mahtuisi varmaan itsekin sisälle… Pohdin jo, että meinaakohan se kokata mulle, kun seuraavasta startista voitti sitten leipäveitsen..?

luxserti2lkUnohtui kasata se pallogrilli tuohon viereen… ja ruusuke on oikeastikin aika jättimäinen. Not.

Treenattavaa on vaikka ja kuinka, tosin treenimäärään ja ikäänsä nähden Luxilla on jo aika hyvin este- ja ohjaushakuisuus balanssissa. Välillä tuntuu ihan epäloogiselta mennä Luxin kanssa, kun on tottunut Javan pikkutarkkuuteen ja herkkyyteen… Tosin maanantaina tuli todettua treeneissä, että estehakuisuutta on tällä hetkellä välillä turhankin paljon. Pitää nyt palata maanpinnalle ja vahvistaa mm. kuljetuksia ja käteen tuloa, ettei lähdetä lukemaan rataa ohjaajan selän taakse. Eiköhän me taas pian pysytä maskotin kanssa samalla radalla!

Kontakteista sen verran, että olen todennut, ettei yksikään mun tulevista koirista enää pysähdy A:lle. Puomin varmasti opetan pysäyttämällä vielä jollekin, riippuen kyllä täysin koirasta, mutta on juoksukontaktit kyllä vaan ihan huikiat, kun itsellään ei katkea ohjauksen rytmi ja voi vaan painattaa menemään. Sopii minulle ohjaajana ehdottomasti paremmin. Toki juoksupuomi tuo myös omat haasteensa ja vaatii oikeasti kärsivällisyyttä kouluttaa… Harmailta hiuksilta ei ole kyllä säästynyt.

Takaisin kisalöpinöihin. Muutama 2-luokan startti ollaan ehditty jo pyyhältämään Luxin kanssa, pieniä virheitä… mm. Syysskaboista ensimmäinen rima, muuten rata sujui sitten ihan kivasti. Toinen rata olikin vähän vaikeampi 2-luokan pätkä, 3-luokan tasoinen. Lux lähti liukkaasti puomin sijaan A:lle. Keinulta oli aika paha poistuminen takavasemmalle puomin alle suoraan putkeen, josta kepeille loivaan avokulmaan. Ihan jännä rata kyllä, sai taas tietoa mitä treenata :)

Javan kanssa kisasin samana päivänä Syysskaboissa kaksi kisaa, ensimmäiseltä radalta nollavoitto parin sekunnin erolla seuraavaan, tunsi kyllä, että sai juosta… Harmi, kun puhelimesta loppui tila kesken, joten rata ei tullut kuin puoliväliin asti videolle… Hö. Toiselta radalta aivan kaaosmainen hyl, joka ei kuitenkaan jäänyt varjostamaan mieltä. Pakka hajosi jo melko alkupuolella rataa, kun Java lähti A:n sijaan puomille. Alla litania videoita Luxin treeneistä ja kisoista.

Lux treenaa

Luxin 2-luokan startti Syysskaboissa (ensimmäinen rima…)

Lux treenaa lisää

Luxin juoksu/on-off puomi

EO 2013

No niin, täällä taas ja pieni kooste EO-reissusta edessä videoin, sanoin ja kuvin!

Oli kyllä mahtava, lähes viikon kestänyt reissu tämän vuoden European Openiin, meillä oli Jennan kanssa hieno mahdollisuus päästä tutustumaan Belgiaan mm. kaupunkikierroksen merkeissä. Usein kisareissuilla kun ei näe itse maata juurikaan, niin tällä kerralla tuli kilpailumaakin tutummaksi. Näimme pieniä kyliä, kiertelimme kaupungissa nimeltä Gent ja pääsimme katselemaan myös pentujen agilitytreenejä. Hulppeat treenimahdollisuudet joillain ihan takapihalla, kyllä sellainen nurmikenttä kera omien esteiden saattaisi ihan kelvata :)

EO13_agikenttaTällainen takapihalle, kyllä kiitos!

 

EO13_puistossajavaPalloilua Belgiassa, kisakoiran tassun alla?

 

EO13_sillallaKaupunkikierroksella

Kisapaikan majoituksena meillä oli asuntoauto. Aikamoisen luksusta oli olla ihan kisapaikalla, kun pystyi viedä koirat ja itsensäkin nukkumaan suoritusten välissä. Ajantasalla pysyminen kisojen kulunkin suhteen oli paljon helpompaa, kun oli niin lyhyt matka tarkistamaan tilannetta. Ensimmäinen kerta asuntoautomajoituksessa minulla, onhan siinä omat haasteensa, kun ei mm. ollut tietoa, että suihkuvedet saattaa valua ilman astiaa naapurin puolelle… heh, ja apua :D

EO13_leiriMeidän leiri

EO13_kisakylaKisakylä

EO13_kisapaikka Kisapaikka keskiviikkoiltana, torstaiaamu alkoi eläinlääkärintarkastuksella ja treeneillä

 

EO2013_kukkulallaIltalenkillä

Perjantaina kisasimme joukkueradat ja Javan kanssa juoksimme kaksi nollaa. Päivä alkoi muistaakseni noin klo 8:00 pintaan hyppyradan tutustumisella ja noin tunnin päästä siitä oli agilityradan tutustuminen. Hypärillä olimme suoritusvuorossa vasta noin klo 11:00 aikoihin ja agilityradalla starttasimme vasta klo 17 maissa. Oli aika jännä järjestely!

Mini- ja medijoukkueet kisaavat EO:ssa toisiaan vastaan, joten olin todella iloinen, kun Javan yksilösijoitus oli joukkuehypärillä viiden parhaan joukossa ja kärki oli kuitenkin medikoiria. Mun 8-vuotias kilpakumppani näytti jo viikonlopun ekalla radalla minulle, että täältä pesee! Ja näytti myös sen, että alkuvuoden kankeuksien jälkeen oli iskussa juuri vuoden tärkeimmissä kilpailuissa. En oikeasti muista milloin olisin nähnyt Javan juoksevan noin lujaa… ja sitä sanoi moni muukin.

2013-07-28 00.59.14Yksilökarsintaradalla, meillä on selvä connection!?

Lauantaina oli yksilökarsintaradat tiedossa, ensin agilityrata ja sitten hyppyrata. Ennen agilityradalle lähtöä Juha tsemppasi mua katsomosta tyylilleen uskollisena ja mulle tuli entistä varmempi fiilis lähteä radalle. Olen todellatyyväinen rataan, varmasti yksi meidän parhaista radoista yhdessä SM2011 karsintaradan kanssa, fiilis oli sopivan jännittynyt ja virittynyt ennen starttaamista, mutta radalla olin todella rento ja luottavainen. Tiesin kokoajan missä olen, missä on koira ja missä täytyy olla seuraavaksi. Oli tosi hienoa mennä! Saimme tehtyä Javan kanssa nollan agilityradalta hyvällä ajalla, joten pääsimme jo sieltä sunnuntain finaaliin. Java oli tällä radalla lopputuloksissa toinen, joka on varmasti hienoin saavutus minun agilityurallani koskaan. On mulla vaan taitava ja näköjään ihan maailmanluokan koira…!

Karsintahypäri ei mennyt ihan niin hienosti, pientä huolimattomuutta alussa ja meille todella vaikea keppikulma radan keskiosassa. Hylkyhän sieltä napsahti.

EO2013_suomenlippu

 

Sunnuntain finaaliin oli ihan huikea fiilis lähteä. Sitä tunnetta ei voita kyllä mikään, kun tietää, että koira kulkee, on kunnossa ja omalla nappisuorituksella voi yltää ihan mihin vaan. Lähdimme Javan kanssa ihan luokan loppupuolella käänteisessä järjestyksessä. Mua jännitti aivan kamalasti, en ole normaalisti kisajännittäjä, mutta arvokisat saavat kyllä nykyisin tutinan aikaan. Olin varmaan väriltäni aivan vihreä… Heh! Oli hienoa päästä kisaamaan noin isolle ”areenalle” (ainakin minun mittakaavassa) ja kun yleisöäkin oli niin paljon! En tosin pystynyt lähtöalueelle kävellessäni katsomaan ympärille halliin, ja tyydyin vain heilauttamaan pienen tervehdyksen kädellä, kun meidät pyydettiin lähtöalueelle. Jälleen se hetki, vain minä ja koira, ja tässä hetkessä olisi onnistuttava.

Tulokseksi meille tuli radalta 5., todella omituinen ja harmittava putken kielto. Veikkaisin, että väsymys painoi viikonlopun jäljiltä jo Javankin tassussa. Hetken harmitti, mutta nykyisin pää on kehittynyt jo onneksi sen verran vahvaksi kestämään pettymyksiä, ettei tuntunut aivan kamalalta. Rata oli hyvä muuten, taas sopivan rentoa menoa ja luotto löytyi koiraan. Meille hankala keppikulmakin sujui nätisti. Se on sitä, kun ihminen haluaa aina vain lisää. Muistan ajatelleeni, että lauantain yksilökarsintaradan suoritus ja tulos oli jo oikeasti enemmän, kuin ikinä uskalsin toivoa (häviämäänhän ei silti lähdetä koskaan!), että sunnuntaina vedetään finaali vaan rennosti luottaen ja keskittyen. Muistin tämän ajatuksen finaalin jälkeen ja mieli parani kummasti. Nyt tiedän todella mihin me pystymme parhaimmillamme yhdessä! Titteli on titteli ja agility on herkkä laji, mitä vain voi tapahtua ja kenelle vain. Onni on myös kokeeneet kisaajat ympärillä, jotka ymmärtävät erilaisten suoritusten jälkeiset fiilikset.

 

Jennalle ISO kiitos matkaseurasta, edelleen maailman parhaasta kilpakumppanuudesta ja jeesistä finaalipäivänä! Tankkaus oli kunnossa ja huolto pelasi myös koiran puolella, jes, KIITOS! :)

 

EO2013_kentalla

Boardingia odottelemassa lentokentällä. Matka kohti Suomea saattoi alkaa!

 

Uintia ja reeniä :)

Maanantaina oli Juhaa tuurailemassa Jouni ja Java pääsi jälleen hallille kirmaamaan. Kivat treenit saatiin aikaiseksi, 25 estettä heti ekalla yrityksellä nollana, joka ei tosin ollut kovin kaunis tai vauhdikas sellainen, mutta on tärkeä juttu tässä vaiheessa kautta saada puhtaita suorituksia. Lopuksi kellotettiin rata pienissä pätkissä nopeimpia vaihtoehtoja ajatellen, ja oli vaihteeksi kyllä tosi kivaa tällainen! Javan kanssa en juurikaan ole tehnyt leijeröintejä ja hienosti onnistui poispäinkäännöksestä keinun hakeminen niin, että suora putki oli välissä. Siitä tuli ohjaajalle helpompi linja niistoonkin ja oli kyllä toimiva ja hauska ratkaisu muutenkin.

Koostin myös viikonlopulta rantameininkejä, kun olimme Tiinan ja Ennan kanssa Kirkkonummen vesistöillä uintireissulla. Videolta näkyy, että vielä joutuu pikkuisen avustamaan Luxia hyppäämään veteen, mutta yksi veteen meno on jo lähellä itsenäistä hyppyä. Kyllä se siitä! Videolta voidaan todistaa myös se miten kovasti Java nauttii uiskentelusta… heh :D

Innokas Luppa reeneissä :)

 

Maanantain treeniä ja viikonlopun kisat

No niin, nyt on meidänkin kisakausi sitten korkattu! Pieni tauko teki oikeasti tosi hyvää, ja nyt kun saan Javan vielä parin viikon päästä fysioon niin jesss! Paljon on tosin vielä mitä parantaa… aika paljon otan varmistellen kohtia noilla viime viikonlopun kisaradoilla, mutta pitää nyt olla tyytyväinen omaan ja koiran keskittymiseen. Tuplanolla ja sijat 2. & 2. Hieno Java!

Eilen treeneissä tuli taas ilmi huolimattomuusvirheitä, jotka ovat mun murheenkryyni välillä kyllä, mutta saimme sitten kuitenkin Javan kanssa vedettyä radan puhtaalla nollalla maaliin. Oli tosi hyvä treenikerta tämä, rata rullasi ihan kivasti, mutta tuli myös muistutusta siitä, mitä kaikkea on vielä vahvistettava.

Videot kisoista ja treeneistä tässä alla:

Hyppyrata

Agilityrata

Javan treenivideo maanantailta

PikkuLux on aina menossa veteen…

Koulutuseväät :)
…ja joku ikivanha Kellogg’s muropaketin lusikka :D

———

Hauskaa vappua kaikille! :)

Lihashuoltoa ja treeniä

Heippa,

Viime viikolla kävin pariin otteeseen hallilla treenailemassa. Luxin kanssa luukutin vauhtisuoraa ja tein ihan pikkuisen tekniikkaa puomin ja keppien ohessa. Oli hyvät treenit. Alla miniminiklippi treeneistä, sen verran mitä nyt itse sain kuvattua. Videolla näkyy hyvin kuinka Lux kokoaa itsensä mm. vippauskäännöksiin pienestä ohjauksesta.

Eilen ajelin Porvooseen ja vein Javan ja Luxin fysioterapiaan. Kumpikin oli jumissa… Luxilla oli tosi kireät takareidet ja Java oli muuten vaan ihan juntturassa joka puolelta. Ei ihme, ettei ole hyppinyt hyvin ja päässyt takaisin hyppylinjoille… huoh. Patricia sai kummatkin kuitenkin auki, mutta Java menee siitä huolimatta muutaman viikon päästä varuiksi uudelleen. Pakko huoltaa se nyt kunnolla kuosiin, luonnollisesti!

Illan koulutuksissa oli ihan huippukivaa, kivoja ihmisiä ja koiria. Saatiin mun mielestä tehtyä tosi hyvää duunia! Mulle maksikoirat on opettaneet koulutuksissa varmaankin yli puolet osaamisestani, niitä katselemalla on tullut selväksi mm. rytmityksen merkitys ja ohjauksien ajoittaminen, joka on mini-/medikoiriin verraten kuitenkin aika erilaista. Kuitenkaan yhtään vähättelemättä mini-/medikoiria, sillä niistäkin löytyy todella omat haasteensa, kun pystyvät kääntymään esimerkiksi mitä ihmeellisimmistä väleistä. Saa olla todella tarkkana! Luxin olen kouluttanut maksikoira-ajatuksella.

Kaikista huipuin fiilis on kyllä koulutustilanteissa analysoida pienessä hetkessä kaikki tapahtunut, löytää ratkaisut ja nähdä niiden toimivan. Siitä tulee niin hyvä mieli, ja eilen sain kyllä fiilistellä tällä tapaa useasti! :)

 

Lux treenaa

Eilen oltiin Luxin kanssa Juhan treeneissä, ja oli kyllä tosi jees! Ensin mietin, että mitähän koko hommasta tulee, kun en niin tunne vielä kuitenkaan tuon koiran osaamista ja parin kuukauden toipusmistauko leikkauksestakin on pohjalla. Rata sisälsi paljon päällejuoksuja, saksalaisia, takaakiertoja jne., ollen sama rata mitä treenasimme Javan kanssa maanantaina.

Menimme rataa pätkissä, sillä kepeillä on mm. vielä etenkin tauon jälkeistä epävarmuutta. Ekat kahdeksan estettä vedettiin kuitenkin puhtaasti, enkä jotenkaan voi ymmärtää miten nätisti Lux luki takaakiertopersjättöjä ja valsseja… Olen oikeasti ihan ällikällä lyöty :P loppuradan päällejuoksut ja saksalaiset oli kanssa tosi hyviä, Lux on vaan ihan järjettömän kuuliainen ja sillä on jo nyt ohjaaja- ja estehakuisuus hienosti balanssissa. Varmuutta ja vauhtia tulisi saada vain lisää, mutta sitä on onneksi tullut kokoajan.

Kivoja kommentteja saatiin, joiden pohjalta on hyvä katsella rennosti tulevaan. Teknisesti Lux on jo taitava, ja koulutuksellisesti olen saanut juuri ne asiat kuntoon, mitä olen hakenutkin. Mm. se miten Lux lukee valsseja ja kääntyy, on ihan perusjuttu, joka on ollut alusta asti vaatimuslistalla koulutuksen suhteen. Haluan, että koira todella käyttää kylkeään kääntyessään ja kokoaa itseään hypyille ohjaajan pienemmästäkin rytmityksestä.

Hassua jotenkin, mutta luotin Luxin osaamiseen näissä treeneissä vähintään yhtä paljon kuin Javaan. Vaikka Java on jo kokenut koira ja Lux nuori, niin on Lux kyllä paljon helpompi ohjattava. Se vain lukee mun ohjausta niin hyvin ja pienistä vihjeistä tekee radalla pyynnöt loppuun, vaikka olisin jo menossa seuraavaan mestaan. Javan kanssa saa olla tosi tarkka tai muuten se saattaa syöksyä mun perään :P näissä treeneissä kyllä hienointa oli ehkä se, että Juha pyysi kokeilemaan pariin saksalaiskohtaan sellaiset persjättö-/sokkariohjaukset, jotka mielletään usein epäloogisiksi. Lux vaan nätisti luki ne, ei onnistuisi Javan kanssa ikinä… Mutta vähänkö jäi hieno fiilis, että noinkin voi tuon koiran kanssa tehdä! Hihii :)

Alla Luxin eilistä, ja Javan viime viikkoista treeniä.

Lux

Java

Treenaamassa

Luxin leikkauksesta on kulunut nyt noin kuukausi ja on pikku-jäbä kyllä aivan entisellään, mahtavaa! Aika varovasti olen liikunnan suhteen ottanut, vaikka viikko pari sitten tuli jo eläinlääkäriltä soitto, patologin tulokset ja lupaus normaalin arjen elämisestä sai alkunsa. Paton tuloksissa ei ollut havaittavissa mitään huolestuttavaa, kuten kasvainmuutoksia. Jipii! Epäselväksi tosin jäi mikä suolen tuppeuman oli aiheuttanut, jotain kroonista vai ei, mutta ihan en usko mihinkään kroonisiin juttuihin Luxin kohdalla. Treeneihinkin saisi koira jo palata, mutta vähitellen ajattelin lähteä kohti kenttiä, kun ei tässä mitään hätää ole.

Luxin taukoillessa tauotin myös hetken aikaa Javaa. Pitäisi soittaa sille ajat lihashuoltoon, sillä eilisen illan treeneissä oli kyllä havaittavissa suurta kankeutta treenin loppupuolella, vaikka ei taidettu juosta rata kuin 2-3 kertaa. Itse treenit meni kivasti, myös siihen nähden, että kuka käskee vetää ~40min lihaskuntotreenin just ennen agilitytreenejä… ööö? Äly hoi, todella hapoille meni jalat… :P Kivaa oli, ja kivaa oli myös se, että lämpötila ulkona oli nollan tienoilla, joten lämpät ja jäähkät meni mukavasti jäätymättä. Kivaa oli Iinaakin nähdä pitkästä aikaa!

Sunnuntaina lähden päiväksi Turkuun kouluttamaan, odotan jo innolla! :) Saan matkaseuraksi ystäväni, joka viettää päivän Turussa oleillen ja lähtee sitten illemmalla kyydissäni takaisin kohti Helsinkiä. Matkaseura on aina kovin pop!

 

Uudet ja piristävät tossut, kelpaa juoksennella!

 Ollaan käyty valloittamassa laskettelurinteitä lautailun merkeissä. Tänä vuonna kävin ekaa kertaa Messilässä, oli tosi jee! :) Kuva hämäyksen vuoksi Vihdistä.