Treenejä & kisoja + videoita

Lux pieni koiranpoika on nyt noussut 2-luokkaan. Puoli vuotta se ehti olla kisatauolla ennen uutta aloitusta. Vuoden alussa Lux sai ensimmäisen nollansa ja sitten joutui sairaslomalle. Tuusulassa starttasimme ensimmäisen kerran tauon jälkeen ja tuloksina luva luokkavoitolla ja hyl. Kesällä pari starttia ja pieniä virheitä. Elokuussa uusi yritys viimeiseen 1-luokan nollaan ja tulihan se sieltä, Lux voitti luokkansa ja sai palkinnoksi matkakokoisen pallogrillin, jonne mahtuisi varmaan itsekin sisälle… Pohdin jo, että meinaakohan se kokata mulle, kun seuraavasta startista voitti sitten leipäveitsen..?

luxserti2lkUnohtui kasata se pallogrilli tuohon viereen… ja ruusuke on oikeastikin aika jättimäinen. Not.

Treenattavaa on vaikka ja kuinka, tosin treenimäärään ja ikäänsä nähden Luxilla on jo aika hyvin este- ja ohjaushakuisuus balanssissa. Välillä tuntuu ihan epäloogiselta mennä Luxin kanssa, kun on tottunut Javan pikkutarkkuuteen ja herkkyyteen… Tosin maanantaina tuli todettua treeneissä, että estehakuisuutta on tällä hetkellä välillä turhankin paljon. Pitää nyt palata maanpinnalle ja vahvistaa mm. kuljetuksia ja käteen tuloa, ettei lähdetä lukemaan rataa ohjaajan selän taakse. Eiköhän me taas pian pysytä maskotin kanssa samalla radalla!

Kontakteista sen verran, että olen todennut, ettei yksikään mun tulevista koirista enää pysähdy A:lle. Puomin varmasti opetan pysäyttämällä vielä jollekin, riippuen kyllä täysin koirasta, mutta on juoksukontaktit kyllä vaan ihan huikiat, kun itsellään ei katkea ohjauksen rytmi ja voi vaan painattaa menemään. Sopii minulle ohjaajana ehdottomasti paremmin. Toki juoksupuomi tuo myös omat haasteensa ja vaatii oikeasti kärsivällisyyttä kouluttaa… Harmailta hiuksilta ei ole kyllä säästynyt.

Takaisin kisalöpinöihin. Muutama 2-luokan startti ollaan ehditty jo pyyhältämään Luxin kanssa, pieniä virheitä… mm. Syysskaboista ensimmäinen rima, muuten rata sujui sitten ihan kivasti. Toinen rata olikin vähän vaikeampi 2-luokan pätkä, 3-luokan tasoinen. Lux lähti liukkaasti puomin sijaan A:lle. Keinulta oli aika paha poistuminen takavasemmalle puomin alle suoraan putkeen, josta kepeille loivaan avokulmaan. Ihan jännä rata kyllä, sai taas tietoa mitä treenata :)

Javan kanssa kisasin samana päivänä Syysskaboissa kaksi kisaa, ensimmäiseltä radalta nollavoitto parin sekunnin erolla seuraavaan, tunsi kyllä, että sai juosta… Harmi, kun puhelimesta loppui tila kesken, joten rata ei tullut kuin puoliväliin asti videolle… Hö. Toiselta radalta aivan kaaosmainen hyl, joka ei kuitenkaan jäänyt varjostamaan mieltä. Pakka hajosi jo melko alkupuolella rataa, kun Java lähti A:n sijaan puomille. Alla litania videoita Luxin treeneistä ja kisoista.

Lux treenaa

Luxin 2-luokan startti Syysskaboissa (ensimmäinen rima…)

Lux treenaa lisää

Luxin juoksu/on-off puomi

EO 2013

No niin, täällä taas ja pieni kooste EO-reissusta edessä videoin, sanoin ja kuvin!

Oli kyllä mahtava, lähes viikon kestänyt reissu tämän vuoden European Openiin, meillä oli Jennan kanssa hieno mahdollisuus päästä tutustumaan Belgiaan mm. kaupunkikierroksen merkeissä. Usein kisareissuilla kun ei näe itse maata juurikaan, niin tällä kerralla tuli kilpailumaakin tutummaksi. Näimme pieniä kyliä, kiertelimme kaupungissa nimeltä Gent ja pääsimme katselemaan myös pentujen agilitytreenejä. Hulppeat treenimahdollisuudet joillain ihan takapihalla, kyllä sellainen nurmikenttä kera omien esteiden saattaisi ihan kelvata :)

EO13_agikenttaTällainen takapihalle, kyllä kiitos!

 

EO13_puistossajavaPalloilua Belgiassa, kisakoiran tassun alla?

 

EO13_sillallaKaupunkikierroksella

Kisapaikan majoituksena meillä oli asuntoauto. Aikamoisen luksusta oli olla ihan kisapaikalla, kun pystyi viedä koirat ja itsensäkin nukkumaan suoritusten välissä. Ajantasalla pysyminen kisojen kulunkin suhteen oli paljon helpompaa, kun oli niin lyhyt matka tarkistamaan tilannetta. Ensimmäinen kerta asuntoautomajoituksessa minulla, onhan siinä omat haasteensa, kun ei mm. ollut tietoa, että suihkuvedet saattaa valua ilman astiaa naapurin puolelle… heh, ja apua :D

EO13_leiriMeidän leiri

EO13_kisakylaKisakylä

EO13_kisapaikka Kisapaikka keskiviikkoiltana, torstaiaamu alkoi eläinlääkärintarkastuksella ja treeneillä

 

EO2013_kukkulallaIltalenkillä

Perjantaina kisasimme joukkueradat ja Javan kanssa juoksimme kaksi nollaa. Päivä alkoi muistaakseni noin klo 8:00 pintaan hyppyradan tutustumisella ja noin tunnin päästä siitä oli agilityradan tutustuminen. Hypärillä olimme suoritusvuorossa vasta noin klo 11:00 aikoihin ja agilityradalla starttasimme vasta klo 17 maissa. Oli aika jännä järjestely!

Mini- ja medijoukkueet kisaavat EO:ssa toisiaan vastaan, joten olin todella iloinen, kun Javan yksilösijoitus oli joukkuehypärillä viiden parhaan joukossa ja kärki oli kuitenkin medikoiria. Mun 8-vuotias kilpakumppani näytti jo viikonlopun ekalla radalla minulle, että täältä pesee! Ja näytti myös sen, että alkuvuoden kankeuksien jälkeen oli iskussa juuri vuoden tärkeimmissä kilpailuissa. En oikeasti muista milloin olisin nähnyt Javan juoksevan noin lujaa… ja sitä sanoi moni muukin.

2013-07-28 00.59.14Yksilökarsintaradalla, meillä on selvä connection!?

Lauantaina oli yksilökarsintaradat tiedossa, ensin agilityrata ja sitten hyppyrata. Ennen agilityradalle lähtöä Juha tsemppasi mua katsomosta tyylilleen uskollisena ja mulle tuli entistä varmempi fiilis lähteä radalle. Olen todellatyyväinen rataan, varmasti yksi meidän parhaista radoista yhdessä SM2011 karsintaradan kanssa, fiilis oli sopivan jännittynyt ja virittynyt ennen starttaamista, mutta radalla olin todella rento ja luottavainen. Tiesin kokoajan missä olen, missä on koira ja missä täytyy olla seuraavaksi. Oli tosi hienoa mennä! Saimme tehtyä Javan kanssa nollan agilityradalta hyvällä ajalla, joten pääsimme jo sieltä sunnuntain finaaliin. Java oli tällä radalla lopputuloksissa toinen, joka on varmasti hienoin saavutus minun agilityurallani koskaan. On mulla vaan taitava ja näköjään ihan maailmanluokan koira…!

Karsintahypäri ei mennyt ihan niin hienosti, pientä huolimattomuutta alussa ja meille todella vaikea keppikulma radan keskiosassa. Hylkyhän sieltä napsahti.

EO2013_suomenlippu

 

Sunnuntain finaaliin oli ihan huikea fiilis lähteä. Sitä tunnetta ei voita kyllä mikään, kun tietää, että koira kulkee, on kunnossa ja omalla nappisuorituksella voi yltää ihan mihin vaan. Lähdimme Javan kanssa ihan luokan loppupuolella käänteisessä järjestyksessä. Mua jännitti aivan kamalasti, en ole normaalisti kisajännittäjä, mutta arvokisat saavat kyllä nykyisin tutinan aikaan. Olin varmaan väriltäni aivan vihreä… Heh! Oli hienoa päästä kisaamaan noin isolle ”areenalle” (ainakin minun mittakaavassa) ja kun yleisöäkin oli niin paljon! En tosin pystynyt lähtöalueelle kävellessäni katsomaan ympärille halliin, ja tyydyin vain heilauttamaan pienen tervehdyksen kädellä, kun meidät pyydettiin lähtöalueelle. Jälleen se hetki, vain minä ja koira, ja tässä hetkessä olisi onnistuttava.

Tulokseksi meille tuli radalta 5., todella omituinen ja harmittava putken kielto. Veikkaisin, että väsymys painoi viikonlopun jäljiltä jo Javankin tassussa. Hetken harmitti, mutta nykyisin pää on kehittynyt jo onneksi sen verran vahvaksi kestämään pettymyksiä, ettei tuntunut aivan kamalalta. Rata oli hyvä muuten, taas sopivan rentoa menoa ja luotto löytyi koiraan. Meille hankala keppikulmakin sujui nätisti. Se on sitä, kun ihminen haluaa aina vain lisää. Muistan ajatelleeni, että lauantain yksilökarsintaradan suoritus ja tulos oli jo oikeasti enemmän, kuin ikinä uskalsin toivoa (häviämäänhän ei silti lähdetä koskaan!), että sunnuntaina vedetään finaali vaan rennosti luottaen ja keskittyen. Muistin tämän ajatuksen finaalin jälkeen ja mieli parani kummasti. Nyt tiedän todella mihin me pystymme parhaimmillamme yhdessä! Titteli on titteli ja agility on herkkä laji, mitä vain voi tapahtua ja kenelle vain. Onni on myös kokeeneet kisaajat ympärillä, jotka ymmärtävät erilaisten suoritusten jälkeiset fiilikset.

 

Jennalle ISO kiitos matkaseurasta, edelleen maailman parhaasta kilpakumppanuudesta ja jeesistä finaalipäivänä! Tankkaus oli kunnossa ja huolto pelasi myös koiran puolella, jes, KIITOS! :)

 

EO2013_kentalla

Boardingia odottelemassa lentokentällä. Matka kohti Suomea saattoi alkaa!

 

Java kultatyttö 8-vuotta!

Elämäni koira täyttää tänään 8-vuotta, ei näy ikä koirassa, ei terveydessä, eikä olemuksessa (kopkopkop). European Openissakin Java pisti menemään, kuin neljä vuotta itseään nuoremmat, on tuo koira vaan ihan huikea… Toivon niin kovasti, että useita yhteisiä vuosia olisi roppakaupalla vielä edessäpäin, Java pysyisi terveenä ja saisi juosta vielä vähintään pari vuotta rakastamansa lajin parissa niin ulkomailla, kuin kotimaassakin.

Tänään synttärisankari ja veljensä pääsevät fysioon, niin saadaan taas vetreitä koiria arkeen ja harrastukseen. Itsellenikin on suunnitelmissa aika varata osteopaatille, on nimittäin jonkin verran mutkaa tässä kropassa, eikä tekisi ollenkaan pahaa huollattaa sen johdosta välillä myös ohjaajaa itseään!

(EO päivitystä tulossa myöhemmin…).

newshuhti09

 

Loikoilun jalo taito

Minusta on hauskaa katsella koiriani kun ne nukkuvat, taipuvat mitä kummallisimpiin asentoihin ja ovat silti todella tyytyväisen näköisiä oleillessaan höyhensaarillaan. Olen silloin tällöin kuvannut loikoilevaa kolmen koplaa ja nyt päätin omistaa ihan koko tekstin ko. asialle, on ollut mielessäni jo sen verran pitkään. Ledi, Java ja Lux esittävät monta tyylivalintaa loikoiluun ja nukkumiseen:

2013-07-12 14.17.13
Voi kurkkia sängyn päädyn välistä

2013-07-12 14.18.53
Nukkua turvallista pappakoiraa vasten

2013-07-12 14.20.21
Harrastaa unijoogaa (Java on tässä todella hyvä…)

2013-07-12 14.20.51
Käpertyä ihan pienelle myttyrälle Javan…

2013-07-12 14.23.57
…tai Ledin tapaan

2013-07-12 14.25.29
Kelliä tassut seinää vasten

2013-07-12 14.27.15
Nukkua kasassa

2013-07-12 14.28.54
Lepäillä peiton alla ja nukkua lähellä kaveria

2013-07-12 14.30.11
Mennä unille tyynyn päälle…

2013-07-12 14.31.26
…tai piiloon siskon taakse

2013-07-12 14.32.25
Voi olla myös hieno reissukoira ja nukkua junassa matkakassin päällä

2013-07-12 14.33.29
Uinua tassut ristissä (Lux harrastaa tätä erittäin usein)

2013-07-12 14.35.19
Tai loikoilla kaikki yhdes koos!

Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille! Me lähdetään reissuun ja toivottavasti tämä mimmi pääsee pitkästä aikaa ihan itse pärräilemään. Kyydissä oon kyllä istunut, joka mahtavaa toki sekin, mutta olisihan se nyt hienoa päästä hurjailemaan ihan ite! :)

Hellurei :)

Onpas viime kirjoituksesta ihan hurja määrä aikaa… Tähän yli kuukauteen on mahtunut vaikka ja mitä.

Lux on oppinut menemään veteen itse, se hakee innolla keppejä ja hyökkää ihan ryminällä veteen. Sen mielestä vesi ja uiminen kavereiden kanssa on ihan huippu siistiä! :)

lux2

Agilityn SM-kisat tuli, oli ja meni.  Perjantaina starttasin Javan kanssa perusvirallisen hypärin, jolta nollavoitto yli 80 koiran luokassa, hieno mimmi! Sunnuntaina yksilön hyppyradalta rima alas, olisi pitänyt niistossa malttaa pikkuisen, niin sen olisi saanut ehkä sillä pysymään. Java todella harvoin pudottelee rimoja, ja sattui sitten juuri tärkeään kisaan. Täytyy sanoa, ettei vitonen harmittanut kyllä ollenkaan, ehkä joskus muutama vuosi sitten olisin vielä lyönyt päätäni seinään edes sen hetken, mutta radasta jäi niin hyvä fiilis muuten, ettei harmistus noussut pintaan.

Kovin kaunista menoa se ei ollut, ennemminkin kaaottista ja tunsin sydämen pompsahtavan kurkkuun asti, kun Java sinkosi ohi kepeistä ja sain kalastella sen takaisin. Hahhhaa. En juurikaan käytä radalla ääntä vaan keskityn enemmän ohjaukseen, mutta tuolla kyllä huusin, kun tuntui, että homma lähtee vähän väliä lapasesta…

Onnea kaikille SM-karkeloissa menestyneille! :)

jussi2013Juhannus sujui mukavasti kavereiden kanssa grillaillen ja veneillen, oli aika hienoa päästä pitkästä aikaa merille! 

jennilupusLapsuuden ystäväni Jenni tuli kuvaamaan ja seuraksi kun treenasin koirat :)

Pienipoika Lux on jälleen päässyt kisaamaan. Järvenpäässä voitimme yhden agilityradan ja näin ollen Lux on nyt sitten nollaa vaille 2-luokassa. Toisella radalla kepit keskeytyivät kovista menohaluista johtuen, muuten rata oli aika nätti.

Viime keskiviikkona kisasimme Purinalla kaksi kisaa ykkösissä, tuloksina HYL ja 5. Hyl-rata oli muuten ihan hyvä, mutta pyäsytyspuomiin tarvitaan tooosi paljon varmuutta ja treeniä vielä (kokeilin siis molemmat tavat suorittaa puomi, kun puomi juostiin kahteen kertaan), ja juoksupuomin jälkeen Lux sinkosi edessä olleelle hypylle aika innokkaana, heh… joten siitä hyl. Toinen rata myös ihan jees, mutta ilmeisesti auringon häikäisy ja mun vedätys saivat Luxin toisiksi viimeisenä esteenä olleen puomin ohi, puomi oli kyllä sitten tosi hieno!


luxiiivalopalloSöpö :)

Viime viikonloppuna lähdimme ihmettelemään festarielämää. Matkustimme ystäväni kanssa kaksin kohti Turkua perjantaina ja määränpäässä törmäsimme moniin tuttuihin. Oli kyllä todella kiva reissu ja hauskaa, kun oli enemmänkin porukkaa menossa mukana! Hyviä livevetoja, hieno sää, kaverit ja meininki, niin jess! :)

Ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus oli Benji-hyppy 60 metristä. Jännitys iski vasta siinä vaiheessa, kun ylhäällä ollessa minulle sanottiin ”nyt voit astua reunalle ja mennä”. Huuuups ja klunks! Melko pian siitä oli lähdettävä, ei oikein voinut enää jäädä miettimään :D Mutta oli kyllä mahtavaa, vieläkin alkaa hymyilyttämään, kun ajatukset palaavat sinne suuntaan :) Seuraavaksi se Kaivarin 150m korkea Benji? Kyllä!

benjiii2Siellä mennään, wooohooo!

Uintia ja reeniä :)

Maanantaina oli Juhaa tuurailemassa Jouni ja Java pääsi jälleen hallille kirmaamaan. Kivat treenit saatiin aikaiseksi, 25 estettä heti ekalla yrityksellä nollana, joka ei tosin ollut kovin kaunis tai vauhdikas sellainen, mutta on tärkeä juttu tässä vaiheessa kautta saada puhtaita suorituksia. Lopuksi kellotettiin rata pienissä pätkissä nopeimpia vaihtoehtoja ajatellen, ja oli vaihteeksi kyllä tosi kivaa tällainen! Javan kanssa en juurikaan ole tehnyt leijeröintejä ja hienosti onnistui poispäinkäännöksestä keinun hakeminen niin, että suora putki oli välissä. Siitä tuli ohjaajalle helpompi linja niistoonkin ja oli kyllä toimiva ja hauska ratkaisu muutenkin.

Koostin myös viikonlopulta rantameininkejä, kun olimme Tiinan ja Ennan kanssa Kirkkonummen vesistöillä uintireissulla. Videolta näkyy, että vielä joutuu pikkuisen avustamaan Luxia hyppäämään veteen, mutta yksi veteen meno on jo lähellä itsenäistä hyppyä. Kyllä se siitä! Videolta voidaan todistaa myös se miten kovasti Java nauttii uiskentelusta… heh :D

Innokas Luppa reeneissä :)

 

Huspois turkki!

Perheeseen on saapunut jälleen yksi nakke-koira, nyt on Javankin turkki klipattu lyhyeksi. Täytyy sanoa, että Javan kohdalla mietin tovin lähteekö karva vai ei, mutta viime kesän positiiviset kokemukset keräsivät kuitenkin voiton. Ei putoa karvaa, kuralenkin (Suomen sateinen kesä tiedetään…) jälkeen ei tarvitse kuin hiukan pyyhkäistä, eikä hiekka uppoa massukarvojen alusvillaan asti, josta sitä ei saa pois melkeinpä pesemälläkään… Kesällä koiran saa pidettyä mm. kisoissa viileänä viilennyspyyhkein ja vesipisteiden avulla, kun yltävät oikeasti ihoon asti. Kyllä, minä vaan niin tykkään, ja niin koiratkin! Alla kuvasatoa nakke-Javasta. Lopputulos ylläri tasainen ja söpö :)

javanakke1 javanakke2 javanakke3

Lauantain koulutus shelteille ja päivä Kirkkonummella

Olin lauantaina 18.5. vetämässä agilitykoulutuspäivän shelteille ja parille muun rotuiselle koiralle Ojangossa. Oli ihan huippukiva treenipäivä, paljon hienoja koiria, mukavia ihmisiä, onnistumisia ja ahaa-elämyksiä. Omasta puolestani suuri kiitos, toivottavasti näemme vielä uudelleenkin! :)

Sunnuntaina suuntasin karvakuonojen kanssa Kirkkonummelle Tiinaa ja Ennaa moikkaamaan. Teimme reissun mm. eräälle järvelle/lammelle ja siellä olikin kiva paikka uittaa koiria. Enna nyt on labbiksena luonnollisesti aivan hulluna veteen, Ledi-pappaa ei saa kuin kastautumaan heittämällä sen veteen, Java menee käskystä ja Lux on innolla menossa, mutta ei uskalla vielä hypätä kalliolta ihan itse. Se tarvitsee pienen tuen ja hyppää sitten, jonka jälkeen kyllä hakee innolla keppejä. Olen ihan varma, että tänä kesänä jos käydään paljon veden äärellä, niin se vielä menee ihan itse. Kivaa! :)

Nyt Javan turkin kimppuun, heippa karvat! Ai niin, täytyy todeta, että Javan turkin laatu on parantunut viime kesäisen karvojen ajelun jälkeen. Ennen se oli rusehtava ja hiukan kihara, nyt karvasta on tullut suora, pikimusta ja kiiltävä. Eli vinkvink vaan, kaikilla ei se karvanlaatukaan huonone näistä sheivaushommista johtuen! ;)

Ledi katselee Ennan ja Javan touhuja
Ledi-leijona lepäilee auringossa

Rotta-Lux

Lux ui pienelle saarelle ja miettii kuinka päästä takaisin meidän luo

Luxin kontrolli

Lisää päivitystä! Kylläpäs jännittikin pidellä Luxia siinä ultrahuoneen patjalla. Mulla oli koko lauma Herttoniemen eläinlääkärissä taas mukana, ja aina saa kyllä kommenttia, kun pamahtaa tämän kooltaan erilaisten shelttien jengin kanssa sisään (”kerää koko sarja” -efekti puskee väkisinkin päälle), joista yksi on vielä täysin naku ja siitä johtuen omituinen hörökorva. Hehh… mutta tarvitseehan Lux vahvistuksen mukaan.

Lux siis ultrattiin sapen ja suoliston osalta. Molemmat olivat ok, sappikin oli täysin puhdas ja suolisto normaali, mahtavaa! Vielä mahtavempaa tästä tekee nyt se, ettei Lux tarvitse enää lääkitystä sappirakkoa varten. Hihii! Siispä kuonot ja nenät kohti kisakenttiä entistä vahvempina! Nyt täytyy valkata heti joku sopiva kisaviikonloppu :)

Käytiin koirien kanssa pesettämässä Nemo (eli mun auto, nimi tulee rekkarista), Ledi vähän ihmetteli ympärillä pyöriviä harjoja. Ikuistin hörökorvan kummastelut taustapeilin kautta alla olevaan kuvaan.

ledikummissaanautossa