EO 2013 kutsuu!

Viime kerrasta on vierähtänyt tovi aikaa, joten kerrottavaa olisi vaikka kuinka paljon. Annan palaa pääpiirteittäin!

Lux täytti 2-vuotta 14.3., onnea pieni Lupus koiraeläin! Jälleen voi kliseisesti todeta, että aika on kulunut ihan järjettömän nopeaa. Muutenkin tämä alkuvuosi on humpsahtanut jotenkin ihan silmissä… Huhtikuussa olisi Luxin kontrolli liittyen suolentuppeumaan ja silloin saan lisätietoa jatkosta. Tällä hetkellä Lux voi erinomaisesti, ruoka ja leikit maistuvat sekä elämäniloa riittää. On huippua nähdä se tuollaisena, omana ihanana itsenään! Myös radalla huomaa eron, taas mukana on se elastinen koira, pujotteluun on tullut vauhtia, hypyt näyttävät paremmilta jne. Hienoa! Ja edelleen tykkään ihan tosi paljon siitä, kuinka hyvin Lux tulee ohjauksiin mukaan ja lukittaa esteet. Ei kyseenalaista KOSKAAN mitään.

Viime treeneissä sain taas todeta millaista takkuamista Javan kanssa homma on välillä. Etenkin nyt, kun olen saanut koulutettua yhden koiran lukemaan alusta asti omaa liikettäni ja rataa juuri kuten haluan, niin on hassua juosta Javan kanssa radalla, kun se ei paikoin lue mm. rytmitystä niin herkästi kuin toivoisin. Lisäksi huomasin, että se on tällä hetkellä taas jumissa. Hypyt huonoja, polkee kurveissa eikä pääse takaisin käännöksistä hyppylinjoille niin hyvin, ettei mun tarvitsisi ”survoa” sitä esteille ihan ekstravahvoin ohjauksin. Ennen tiistain treenejä vielä kaatui lämppälenkillä, mahtavaa… Onneksi fysioaika on tiedossa tässä suhteellisen pian, jospa tyttö saataisiin vetreäksi jälleen.

Kisaamassa en ole käynyt, ihan jo siitä syystä, ettei Luxin urasta nyt tiedä, ja Javalta poistettiin juuri muutama hammas purukalustosta. Nyt sitten odotellaan varoajan umpeutumista ja huhtikuun puolella palaamme takaisin luultavasti kisakentille. Kesä ja arvokisat lähenevät, SM-kisoihin ja MM-karsintoihin on tarkoitus osallistua. Etelä-Afrikkaan en ole lähdössä vaikka menolippu sinne sattuisikin tulemaan, mutta European Open kutsuu jälleen heinäkuussa, ja me pääsimme mukaan edustamaan Suomea Belgiaan. Jipii! :)

Maaliskuun alussa tein ystäväni kanssa reissun Lontooseen, neljä päivää katselimme kaupunkia ja oli kyllä tosi mukavaa, kun ilmatkin suosivat. Pari ensimmäistä päivää oli pilvisempää ja viileämpää, mutta viimeisenä päivänä oli jo todella keväinen sää. Kuiva asfaltti, auringonpaiste ja lämmintä oli varmasti ainakin +10 astetta. Ihmiset juoksivat shortseissa ja t-paidoissa. Prätkäkuumeiselle teki tietenkin vähän pahaa, kun katukuvassa vilisi moisia päristimiä aikalailla… ei laantunut kuume ei (pian alkaa ajokausi, eikä mulla ole vieläkään pyörää). No, kyytiin olen ainakin mitä luultavimmin menossa!

Tässä alla vähän kuvasatoa kuukauden tapahtumista.

londoneyeLondon eye

  londonikkunasmallIkkuna Lontoossa

londonturistiBig Ben ja pakollinen puhelinkoppikuva!

lenkki-37

Kirkkonummella lenkillä Tiinan ja Ennan kanssa. Mikä sää!
kuva: Tiina Jurvakainen

lenkki-9

kuva: Tiina Jurvakainen

lenkki-19

kuva: Tiina Jurvakainen

Lenkillä Haltialan ja Paloheinän maastoissa

Heippa! Keskiviikkona suuntasin oman lauman ja ystäväni Mariian + hänen koiriensa kanssa kyseisiin maastoihin lenkille. Koirat saivat juosta ihan vapaasti, eikä ihmisistä tarvitse kummemmin välittää. Peltoja, metsiä ja halutessa myös kävelyteitä, niin jees! Oli vieläpä oikein nätti ilma, kun pääsi päiväsaikaan ulkoilmaan. Lisäsin myös Kuvat -linkin taakse Luxista uusia agilitykuvia viime viikolta, kuvaajana toimi mein hovikuvaaja Tiina Jurvakainen, suuri kiitos jälleen näistä! :)

Lux ja Ledi

LediLedi mahtavuus <3

Muru, Redi ja Lux miettimässä kuinka oja ylitetään

 

Reissaajat

Olen tässä hymyillyt kuin idiootti, johtuen mm. enemmän kuin onnistuneesta viikonlopusta!

Lähdin Luxin ja Javan kanssa huristelemaan kohti Oulua viime perjantaina aamulla. Alla oli kaksi ISOA kuppia kahvia (en koskaan juo kahvia, joten…), edessä oli noin 600km ajoa sekä suuri määrä innokasta odottelua viikonloppua ajatellen. Reissu oli kyllä onnistunut, oli kiva lenkkeillä, nähdä kivoja ihmisiä, kisata ja treenata, eikä ajaminenkaan hassumpaa ollut (pidän ajamisesta kyllä ihan erityisen paljon)! :) Viikonlopun ohjelma oli väsyttävä ja menoa täynnä, mutta huippukiva!

Tuollaista koirakaksikkoa en ole kyllä koskaan taitanut nähdä mitä Lux ja Jippu keskenään ovat. Ovat kuin Tiku ja Taku, kokoajan hääräämässä jotain, eikä koskaan voi välttyä nauramiselta, mahtavia tyyppejä! Niillä on ihan mieletön tempo, kekseliäisyys, iloisuus ja huumori – todellisia valopilkkuja valoisista pimeisiin päiviin! Vähintääkin alkoi harmittaa koirien puolesta, etteivät ne näe toisiaan kovinkaan usein, ovat niin hyvät ystävykset! :)

Javan ilmoitin OKK:n kisoihin neljään starttiin. Olen nyt pyrkinyt vähän säästämään tuota koiraa, joten olen treenannut noin joka toinen viikko ja kisannut ajatuksella max. 2 starttia päivä ja viikonloppu. Tämä oli siis suhteessa aika rankka setti meille pitkästä aikaa, ja toinen kisaviikonloppu EO:n jälkeen. Java kuitenkin veti niin hyvin, että kaipuu kisakentille ja treeneihin sen kuin yltyi, koulutuksiin tuli uutta mietittävää ja oli ihan super tunne mennä! Ja silloin sitä tietää, että kaikki toimii, kun saa juuri Sen Oikean fiiliksen päälle! Hurrrjan kivaa!

Neljästä radasta kolme juoksimme nollavoitoilla maaliin, yksi vitonen rikkoi täydellisen tulosrivin, kun Java pudotti ekan riman. Kaikki radat kokonaisuutena hyviä, ja huomaa kuinka oma ajatus on kehittynyt ratojen ja virheiden analysoinnissa. Taas sitä voi ihmetellä, että sai lähteä kisapaikalta nollien ja muumimukien lisäksi pää oivalluksia täynnä, joihin erilaiset kisaradat toivat oman osansa.

Silloin kun emme olleet kisoissa, olimme treenaamassa. Pennut valloittivat treenihallin ja kisakoirat saivat toipua päivien urakasta. Luxin puomi edistyy ja mielenkiinnolla kyllä katson prosessin toimivuutta jatkossa. Kepeillä on tapahtunut myös harppaus, nyt täytyy keskittyä mm. näihin esteisiin sekä keinuun! Yö kahdentoista treenit sujuivat perjantaina yllättävän kivasti, eikä väsymyskään kunnolla vaivannut vaikka ajomatkaa oli kertynyt päivän mittaan reilustikin. Me hullut!

 

Koko poppoo

Hallilla Luxin kanssa

Illalla kisa- ja treenipäivän jälkeen. Auringonlasku ja hyvää ruokaa, oi!

Voittojen tuomat muumimukit :)

Mukavia hetkiä!

Sain kaverin mukaan viime viikolla treeneihin, joten tässä tekstin ohessa on jälleen Luxista videopätkää. Lux osaa jo ihan kivasti lukea rataa, pidän kovasti sen kyvystä kääntyä ja lukea ohjausta. Pienissä pätkissä treenaaminen on tuottanut juuri sitä tulosta mitä olen hakenut, teknisesti osaaminen on jo vahvalla pohjalla. Vauhtiakin tulee kokoajan lisää ja hauskaa treeneissä on riittänyt, mutta kyllä sitä haastettakin löytyy välillä kiitettävästi :) Oli myös jännä nähdä, kun laitoin tämän ystäväni, joka ei ole koirapuolen ihmisiä, tekemään Luxin kanssa. Yllättävän hyvin pentu teki kokemattoman ohjaajan kanssa ja paikkasi jopa virheitä lukemalla itse rataa. Siistiä!

Muuten illat on menneet mm. koulutellessa. Tiistaina illalla olin ensimmäistä kertaa tuomaroimassa ev-kisoissa, i-hahin Robur-cupin toista osakilpailua. Ensin jännitti hieman astua ns. tuntemattomaan, mutta kyllä se sitten sujui ja oli tosi kiva nähdä lajia erilaisesta vinkkelistä. Täytyy myöntää, että olisi välillä tehnyt mieli huutaa ”juokse nyt! käännä!” tms., etenkin omille koulutettaville, kun treeneissä siihen on tottunut, mutta ei, hiljaa piti olla :D Kiitos vielä järjestäjille, kun pyysivät mukaan toimintaan, ilo oli käydä ja nähdä taas paljon tuttuja!

 

Tässä Luxin video:

 

Mutta huhhuh, katsokaapa tätä Javan maata viistävää liikettä kisoissa, kunnes tyyppi sitten kaatui kunnolla hetkeä myöhemmin. En yhtään ihmettele miksi koirat on usein jumissa… Mutta huippuja kuvia kyllä Jukka Pätynen ottaa, sai taas nauraa mm. karsinnoissa ilmehtimiselle!