Junnukin nousi kolmosiin!

Viikonloppuna olin kisaamassa Luxin kanssa Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vantaalla juoksimme 2-luokassa yhden nollavoiton, joten Hyvinkäälle jäi hyvä mahdollisuus nostaa koissunen kolmosiin, kun olin ilmoittanut Luxin kolmeen starttiin. Hyvinkäällä ei tarvinnut kuitenkaan startata kuin kaksi ekaa ja pääsi koira kolmannen startin sijaan lepäämään. Eli nyt mulla on kotona yksi tuore kolmosluokkalainen, joka juoksi mun kanssa hienosti viikonloppuna kolme nollavoittoa :)

Lauantaina kilpailin myös uuden lainakoiran kanssa ekaa kertaa, kun ohjasin labbis-Ennaa maxi 2-luokassa. Viime viikolla ensimmäiset treenit ja nyt sitten kisat, oli kyllä kivaa!! Enna vähän lähti etsimään Tiinaa tai haahuili hiukan käännöksissä ensimmäisellä radalla, mutta ekan radan loppupuolella ja toisella radalla tehtiin jo melko kivasti yhteistyötä. Muutamat treenit alle ja parit kisat, niin voisi tulla oikeasti aika kiva. Enna on huikia tyyppi! :)

 

luxtsekkaarataaLux tarkkailee mun rataantutustumista, ”hoitaakohan se ohjaaja muuvit kuntoon?”

luxkolmosiin2Tuore kolmosluokkalainen… :)

luxkolmosiin…ja kartturinsa.

luppejalammasLux hönöilee kotona voittolelun kanssa


luxjalammas2

kisakaveritennajaluxMun viikonlopun kisakaverit Enna ja Lux

luxushymypoikaHymypoika?

 

 

 

Treenejä & kisoja + videoita

Lux pieni koiranpoika on nyt noussut 2-luokkaan. Puoli vuotta se ehti olla kisatauolla ennen uutta aloitusta. Vuoden alussa Lux sai ensimmäisen nollansa ja sitten joutui sairaslomalle. Tuusulassa starttasimme ensimmäisen kerran tauon jälkeen ja tuloksina luva luokkavoitolla ja hyl. Kesällä pari starttia ja pieniä virheitä. Elokuussa uusi yritys viimeiseen 1-luokan nollaan ja tulihan se sieltä, Lux voitti luokkansa ja sai palkinnoksi matkakokoisen pallogrillin, jonne mahtuisi varmaan itsekin sisälle… Pohdin jo, että meinaakohan se kokata mulle, kun seuraavasta startista voitti sitten leipäveitsen..?

luxserti2lkUnohtui kasata se pallogrilli tuohon viereen… ja ruusuke on oikeastikin aika jättimäinen. Not.

Treenattavaa on vaikka ja kuinka, tosin treenimäärään ja ikäänsä nähden Luxilla on jo aika hyvin este- ja ohjaushakuisuus balanssissa. Välillä tuntuu ihan epäloogiselta mennä Luxin kanssa, kun on tottunut Javan pikkutarkkuuteen ja herkkyyteen… Tosin maanantaina tuli todettua treeneissä, että estehakuisuutta on tällä hetkellä välillä turhankin paljon. Pitää nyt palata maanpinnalle ja vahvistaa mm. kuljetuksia ja käteen tuloa, ettei lähdetä lukemaan rataa ohjaajan selän taakse. Eiköhän me taas pian pysytä maskotin kanssa samalla radalla!

Kontakteista sen verran, että olen todennut, ettei yksikään mun tulevista koirista enää pysähdy A:lle. Puomin varmasti opetan pysäyttämällä vielä jollekin, riippuen kyllä täysin koirasta, mutta on juoksukontaktit kyllä vaan ihan huikiat, kun itsellään ei katkea ohjauksen rytmi ja voi vaan painattaa menemään. Sopii minulle ohjaajana ehdottomasti paremmin. Toki juoksupuomi tuo myös omat haasteensa ja vaatii oikeasti kärsivällisyyttä kouluttaa… Harmailta hiuksilta ei ole kyllä säästynyt.

Takaisin kisalöpinöihin. Muutama 2-luokan startti ollaan ehditty jo pyyhältämään Luxin kanssa, pieniä virheitä… mm. Syysskaboista ensimmäinen rima, muuten rata sujui sitten ihan kivasti. Toinen rata olikin vähän vaikeampi 2-luokan pätkä, 3-luokan tasoinen. Lux lähti liukkaasti puomin sijaan A:lle. Keinulta oli aika paha poistuminen takavasemmalle puomin alle suoraan putkeen, josta kepeille loivaan avokulmaan. Ihan jännä rata kyllä, sai taas tietoa mitä treenata :)

Javan kanssa kisasin samana päivänä Syysskaboissa kaksi kisaa, ensimmäiseltä radalta nollavoitto parin sekunnin erolla seuraavaan, tunsi kyllä, että sai juosta… Harmi, kun puhelimesta loppui tila kesken, joten rata ei tullut kuin puoliväliin asti videolle… Hö. Toiselta radalta aivan kaaosmainen hyl, joka ei kuitenkaan jäänyt varjostamaan mieltä. Pakka hajosi jo melko alkupuolella rataa, kun Java lähti A:n sijaan puomille. Alla litania videoita Luxin treeneistä ja kisoista.

Lux treenaa

Luxin 2-luokan startti Syysskaboissa (ensimmäinen rima…)

Lux treenaa lisää

Luxin juoksu/on-off puomi

Hellurei :)

Onpas viime kirjoituksesta ihan hurja määrä aikaa… Tähän yli kuukauteen on mahtunut vaikka ja mitä.

Lux on oppinut menemään veteen itse, se hakee innolla keppejä ja hyökkää ihan ryminällä veteen. Sen mielestä vesi ja uiminen kavereiden kanssa on ihan huippu siistiä! :)

lux2

Agilityn SM-kisat tuli, oli ja meni.  Perjantaina starttasin Javan kanssa perusvirallisen hypärin, jolta nollavoitto yli 80 koiran luokassa, hieno mimmi! Sunnuntaina yksilön hyppyradalta rima alas, olisi pitänyt niistossa malttaa pikkuisen, niin sen olisi saanut ehkä sillä pysymään. Java todella harvoin pudottelee rimoja, ja sattui sitten juuri tärkeään kisaan. Täytyy sanoa, ettei vitonen harmittanut kyllä ollenkaan, ehkä joskus muutama vuosi sitten olisin vielä lyönyt päätäni seinään edes sen hetken, mutta radasta jäi niin hyvä fiilis muuten, ettei harmistus noussut pintaan.

Kovin kaunista menoa se ei ollut, ennemminkin kaaottista ja tunsin sydämen pompsahtavan kurkkuun asti, kun Java sinkosi ohi kepeistä ja sain kalastella sen takaisin. Hahhhaa. En juurikaan käytä radalla ääntä vaan keskityn enemmän ohjaukseen, mutta tuolla kyllä huusin, kun tuntui, että homma lähtee vähän väliä lapasesta…

Onnea kaikille SM-karkeloissa menestyneille! :)

jussi2013Juhannus sujui mukavasti kavereiden kanssa grillaillen ja veneillen, oli aika hienoa päästä pitkästä aikaa merille! 

jennilupusLapsuuden ystäväni Jenni tuli kuvaamaan ja seuraksi kun treenasin koirat :)

Pienipoika Lux on jälleen päässyt kisaamaan. Järvenpäässä voitimme yhden agilityradan ja näin ollen Lux on nyt sitten nollaa vaille 2-luokassa. Toisella radalla kepit keskeytyivät kovista menohaluista johtuen, muuten rata oli aika nätti.

Viime keskiviikkona kisasimme Purinalla kaksi kisaa ykkösissä, tuloksina HYL ja 5. Hyl-rata oli muuten ihan hyvä, mutta pyäsytyspuomiin tarvitaan tooosi paljon varmuutta ja treeniä vielä (kokeilin siis molemmat tavat suorittaa puomi, kun puomi juostiin kahteen kertaan), ja juoksupuomin jälkeen Lux sinkosi edessä olleelle hypylle aika innokkaana, heh… joten siitä hyl. Toinen rata myös ihan jees, mutta ilmeisesti auringon häikäisy ja mun vedätys saivat Luxin toisiksi viimeisenä esteenä olleen puomin ohi, puomi oli kyllä sitten tosi hieno!


luxiiivalopalloSöpö :)

Viime viikonloppuna lähdimme ihmettelemään festarielämää. Matkustimme ystäväni kanssa kaksin kohti Turkua perjantaina ja määränpäässä törmäsimme moniin tuttuihin. Oli kyllä todella kiva reissu ja hauskaa, kun oli enemmänkin porukkaa menossa mukana! Hyviä livevetoja, hieno sää, kaverit ja meininki, niin jess! :)

Ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus oli Benji-hyppy 60 metristä. Jännitys iski vasta siinä vaiheessa, kun ylhäällä ollessa minulle sanottiin ”nyt voit astua reunalle ja mennä”. Huuuups ja klunks! Melko pian siitä oli lähdettävä, ei oikein voinut enää jäädä miettimään :D Mutta oli kyllä mahtavaa, vieläkin alkaa hymyilyttämään, kun ajatukset palaavat sinne suuntaan :) Seuraavaksi se Kaivarin 150m korkea Benji? Kyllä!

benjiii2Siellä mennään, wooohooo!

Oma päätöksesi onnistua on onnistumisessasi tärkeintä

Viime päivät ovat muodostaneet oikean agilitypläjäyksen, töitä ja treenejä, mutta on ollut ihan tosi tosi kivaa!

Viime viikolla kisasimme Javan kanssa kaksi starttia helatorstain kisoissa Ojangossa, hypärin ja agiradan. Oli ihana kesäinen ilma, ihan lyhythihaisessa tarkeni kirmata! Muutaman kuukauden tauon jälkeen olemme kisanneet neljä kisaa, joista kaikki neljä ovat olleet nollia, aika hieno tatsi on ollut nyt tähän mennessä! Hypäriltä tuli voitto ja Java sai lahjakortin koirakylpylään, jossa pääsee polskimaan ihan privaatisti koko altaaseen. Luulenpa, että vien Luxin myös samalla kertaa, se kun pitää vedestä lievästi sanoen enemmän kuin Java… Agiradalla pysäytyskontaktit vievät aikaa, tältä nolla myös, sijoitus neljäs. Keinu olisi voinut olla parempi, muuten olen kyllä tosi tyytyväinen meidän tekemiseen.

Viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa ikinä Janitan ja Jaakon koulutuksessa, ajoin Turkuun edes takaisin molempina päivinä, joten matkaa Helsingistä kertyi hiukan yli 600km viikonlopun aikana. Arvokisojen alle tuli kyllä tarpeeseen nämä treenit, sai todella hyvin uskoa omaan tekemiseen. Java oli koko viikonlopun ihan hirmu hieno! :) Sen kanssa on ihan huippua nyt mennä, kun jos itse vaan keskityn ja teen huolella, niin se tekee kyllä kaiken just eikä melkein. Ollaanhan me tässä melkein 8-vuotta tahkottukin… huippis koira!

Eilen vein Javan fysioon Patricialle, eikä olisi voinut parempi ajankohta huollolle olla, kuin heti tuollaisen viikonlopun matkustelun ja treenien jälkeen. Vkl treeneissä Java kaatui kerran, ja kuulemma ilman kaatumista Javan kunto olisi ollut varmasti ihan poikkeuksellisen hyvä. Java oli pääsyt vähän vinoksi, jäykkyyttä oli rangan keskiosassa ja vasen puoli selästä erityisesti jumissa (vasemmalle kyljelle kaatui), hiukan taisi olla myös kireyttä takajaloissa. Patricia sai kuitenkin Javan hyvin auki. Ennen karsintoja vien sitten taas molemmat uudemman kerran. Voin suositella kyllä fysioterapiaan viemistä mahdollisimman pian tuollaisten ns. mitättömiltä tuntuvien kaatumisten jälkeen, ellei niitä ajoissa lähde hoitamaan, niin kummasti alkaa kertyä kaikennäköistä ongelmaa ympäri koiran kroppaa, kun kroppa pyrkii suoristamaan itse itseään.

Lux pääsi tuuraamaan Javaa Juhan treeneihin illalla. Mietin alun putki/puomi-erottelua, että morjes, eipä olla tehty… Muutaman toiston jälkeen menimme sitten radan osana ko. pätkän ja jäbähän teki ylläri hyvin. Muutenkin oli ihan loistavat treenit, Luxin kanssa on niiiiiiiin ihana mennä. Se lukittaa esteet todella hyvin, lukee rytmitystä ja ohjautuu kaukaa, mutta kestää myös ohjaajan lähellä olon. Rimat pysyy ja keskittyminen on oikeasti ihan huippuluokkaa. Vauhtiakin se on saanut todella paljon lisää, mulla oli ihan kiire! Hyppytyyli on myös parantunut. Kauhiaa hehkutusta, mutta meillä oli vaan niin kivaa :) Tällä viikolla Lux menee eläinlääkäriin kontrollikäynnille, hurja juttu… jännittää aika tavalla!

Lediltä lähti eilen karva, ajelin sen itse. Tuli yllättävän siisti ensimmäiseksi ajelukerraksi, en lähtenyt takaamaan omaa kädenjälkeäni ja varaudunkin lähinnä piikkisian kaltaiseen olemukseen. Hehheh… Javan karvojen ajelu on seuraavaksi edessä, yksi koira riitti kyllä yhdelle illalle varsin mainiosti, duunia oli, etenkin kun käsi ei todella ole mikään harjaantunut ja karvojen ajelemisessa ei ollut minkäänlaista loogisuutta. Hah!

Laitan videot treeneistä ja kisoista myöhemmin!

Ledinakke

Maanantain treeniä ja viikonlopun kisat

No niin, nyt on meidänkin kisakausi sitten korkattu! Pieni tauko teki oikeasti tosi hyvää, ja nyt kun saan Javan vielä parin viikon päästä fysioon niin jesss! Paljon on tosin vielä mitä parantaa… aika paljon otan varmistellen kohtia noilla viime viikonlopun kisaradoilla, mutta pitää nyt olla tyytyväinen omaan ja koiran keskittymiseen. Tuplanolla ja sijat 2. & 2. Hieno Java!

Eilen treeneissä tuli taas ilmi huolimattomuusvirheitä, jotka ovat mun murheenkryyni välillä kyllä, mutta saimme sitten kuitenkin Javan kanssa vedettyä radan puhtaalla nollalla maaliin. Oli tosi hyvä treenikerta tämä, rata rullasi ihan kivasti, mutta tuli myös muistutusta siitä, mitä kaikkea on vielä vahvistettava.

Videot kisoista ja treeneistä tässä alla:

Hyppyrata

Agilityrata

Javan treenivideo maanantailta

PikkuLux on aina menossa veteen…

Koulutuseväät :)
…ja joku ikivanha Kellogg’s muropaketin lusikka :D

———

Hauskaa vappua kaikille! :)

Luxin depyytti

Hyvää uutta vuotta! :)

Noin, nyt on korkattu Luxin kisaura ja olipas se ihan hurjan jännää! En YHTÄÄN osannut arvioida, kuinka homma sujuu ja jännitti yllättävän paljon (koskaan kun en ole kisannut… hahhaa)! Rehellisesti sanoen nuo oli ensimmäisiä pidempiä ratapätkiä mitä ollaan Luxin kanssa menty. Me startattiin sekä agi- että hyppyrata, ja nämä olivat tosiaan Luxin ensimmäiset viralliset skabat. Ja tarvitseeko edes mainita, että miniksihän se mitattiin :P

Oli kyllä havaittavissa kokemattomuutta, todella… paljon epävarmempaa menoa kuin on treeneissä saatu aikaan. Hypäriltä tuli 10vp, Lux tuli pussista ulos (ööö?) ja kepeiltä kielto (olis tarvinnut antaa koiran hakea ensin, kun ite ryysää…). Agiradalta tehtiin nolla ja 2. sija, keinulla pidin hetken ja juoksu-A oli hyvä, mutta A:lle meno jostain syystä kovin epävarma. Kepit ja pussikin meni ;) No niin, mutta siinähän se oli ja ylitin tavoitteeni. Tarkoitus oli aloittaa vasta nyt tammikuussa, mutta mitäs sitä enempää pitkittämään, kun kyllä tuo voi jo kisata. Varmuutta kaivataan kyllä lisää, tosin epävarmaa menoahan se on aina nuorilla koirilla. Vauhti ei ollut samaa mitä treeneissä, eikä se ole vielä lähelläkään sitä, mitä mahdollisesti joskus tulee vielä olemaan. Tässä kohtaa Java ja Lux eroaa kyllä kuin yö ja päivä, mutta ehkä urosten ja narttujen ero on suht usein niin, että urokset kehittyvät hitaammin. Ainakin Java oli jo tosi valmis kropaltaan jo alle vuotiaana ja Lux kehittää itseään selkeästi vielä jonkin aikaa. Mutta olipas hauskaa, olin todella innoissani kun pääsi starttaamaan uuden koiran kanssa!

Sunnuntaina illalla hurautin jälleen Ojankoon, oli Javan vuoden vikojen starttien vuoro. Hypärille tuli ihan tajuttoman kiire, oltiin lämppälenkillä, kun kuulutettiin ”Java valmistautuu”. Huhhuh…! Tuli pikkuisen kiire, tyrkkäsin Jennalle nuo pari muuta omaa koiraa, juoksin halliin ja samalla kaikki takit yms pois ja jo pitikin seuraavana mennä radalle. Kai tässä tekemisessä sitten joku rutiini on, kun sieltä nolla pystyttiin tekemään ja vielä suhteellisen sujuva. Harmitti vaan Javan kaatuminen putkessa, oli ihan rähmällään ja keräili itseään vielä noin 5m kaatumisen jälkeen… Sijoitusta en muista, mutta vei todella paljon aikaa tuo kaatuminen. Taas on fysiokeikka edessä, Java vetää niin helposti itsensä jumiin ja lisäksi vielä ulkona tuo teiden liukkaus tuo oman osansa, kun vähän väliä lähtee tassut alta. Höh!!

Tässä Luxin 1-luokan agilityrata.


Javan hyppyrata

Ne treenivideot seuraa myöhemmin perästä…

Uusia juttuja!

En nyt ole ihan vakuuttunut näiden kuvien laadusta, ja uskon ettei kovin moni muukaan, mutta idea lienee tulee selville! Elikäs, oon unohtanut ihan kokonaan päivittää meidän hienosta uudesta vaatetuksesta kuvia, joten tässä alla on pari kuvaa. Luxin takin ja mun pipon on tehnyt Alisa Kaukio, kiitos kovasti näistä! Pipossa on vielä se kiva ominaisuus, että jos ei halua logo päässä kulkea, niin pipon voi kääntää ympäri, jolloin se on ihan perus musta ilman mitään kuvia!

Eilen olin Luxin kanssa Niinun treeneissä, ja oli kyllä kivaa. Hienosti tyyppi teki vaikka ja mitä, mulla on vaan paha tapa varmistella joitain kohtia, mutta paremmaksi niitäkin saatiin. Lux osaa yllättävän paljon, jää suorittamaan esteitä itsenäisesti ja siihen voi luottaa jo tosi hyvin. Enemmän mun pitäisikin jättää sitä tekemään yksin, kun kestää sen niin hyvin, omalla sijoittumisella tekee luonnollisesti paljon. Olin mm. tosi iloinen A:n jälkeisestä takaakierrosta, ei mennyt suoraan edessä olevalle hypylle, vaan luki hyvin oikealla olevaa takaakiertohyppyä. Jee! Puomikin otettiin radassa, palkkasin vaan siihen loppuun. Keinulta veti lentokeinun, ekaa kertaa ikinä, vähän hypähti sydän… treenaamme siis tätä.

Ai niin, Javan kanssa otimme kolme starttia lauantaina. Oli kyllä kiva fiilis kisata, Javan kanssa on vaan niin ihana mennä. Tulosrivi: nolla (sija 2.), hyl ja 5. Hyl rata alkoi aika nätisti vaikka olin vähän myöhässä käännöksissä, olin jotenkin ihan pihalla. Ei se videolta niin pahasti näy, mutta kuitenkin. Pitihän se hyvä rata sitten itse hyllyttää putken väärään päähän, valssasin A:n jälkeen, vaikka ei minun mitään sellaista pitänyt tehdä, hahhaa! Viimeisellä radalla tuli alas rima, Java rojahti suoraan sen päälle, muuten oli hyvä pätkä. A:han jäi tosin parantamisen varaa, mutta en ota ressiä. Kokonaisuus hyvä, ja oli tosi kivaa, kun sain ei agilitya harrastavan ystäväni seuraksi kisoihin siitä huolimatta, vaikka lähtö oli jo 7:15… ei sovi mulle tuollaiset herätykset, nukkumatti on niiiin kylässä aamuisin. Videoakin löytyy, isken niitä myöhemmin!

 

Tässä näitä kuvia:

Lux on niin onnellisen näköinen, että morjes…

Tätä kuvaa olen muutaman tovin miettinyt, onkohan tuo korva Luxin tapa näyttää keskaria..?

Ja sitten pipo…

Huoltoa ja ev-kisailua

Hip hei! Nyt vihdoin Lux ja Java on taas fysioterapioitu ja parin palkkaripäivän jälkeen ovat voineet jatkaa sitten normaalielämää + treenejä. Vähän kivempi matka tää Helsinki-Porvoo väli fyosiokäynneille, kuin Helsinki-Kouvola. Hienoutta!

Mulla on se moottoripyöräkurssi nyt plakkarissa, just ennen ensilunta sain kortin tassuun, että aika hyvin kävi! On ollut kyllä niin huippukivaa, ja haaveilenkin kovasti jo omasta pyörästä. Saa nähdä koska moiseen voisi olla sitten mahdollisuus. Kallistahan niiden pitäminen on, mutta eikös se niin mene, että harrastukset maksaa… vai?

Noniin, mitäs meille muuta? 28.10. lähdimme Jennin ja parin parsonin kanssa Hyvinkäälle ev-kisoihin. Oli tarkoitus juosta mölliluokassa sekä Telman, että Luxin kanssa. Samalla tuo oli mun ja Telman eka kisa sekä Telman ihan ensimmäinen startti. Tuloksena minien mölliluokassa kaksoisvoitto, Telma 1. ja Lux 2. Vähänkö fiilis oli hieno, vaikka kyseessä oli ”vaan” ev-kisa, hihii! Oli tosi kivaa mennä ja rata oli yllärikiva mölliradaksi.

Siinäpä taisi olla nyt tärkeimmät päällisin puolin. Koulutellut olen tässä nyt jonkin verran, mikä on ollut tosi hauskaa. On ollut ilo tavata uusia ihmisiä ja koiria, sekä nähdä vanhoja tuttuja tyyppejä. Tulevaisuuden lupaukset – check!

Elämä ois tällä hetkellä tosi jees!

Vielä pari videota:

Telma ja Lux ev-kisat.

Treeniä Luxin kanssa Oulussa.

 

Reissaajat

Olen tässä hymyillyt kuin idiootti, johtuen mm. enemmän kuin onnistuneesta viikonlopusta!

Lähdin Luxin ja Javan kanssa huristelemaan kohti Oulua viime perjantaina aamulla. Alla oli kaksi ISOA kuppia kahvia (en koskaan juo kahvia, joten…), edessä oli noin 600km ajoa sekä suuri määrä innokasta odottelua viikonloppua ajatellen. Reissu oli kyllä onnistunut, oli kiva lenkkeillä, nähdä kivoja ihmisiä, kisata ja treenata, eikä ajaminenkaan hassumpaa ollut (pidän ajamisesta kyllä ihan erityisen paljon)! :) Viikonlopun ohjelma oli väsyttävä ja menoa täynnä, mutta huippukiva!

Tuollaista koirakaksikkoa en ole kyllä koskaan taitanut nähdä mitä Lux ja Jippu keskenään ovat. Ovat kuin Tiku ja Taku, kokoajan hääräämässä jotain, eikä koskaan voi välttyä nauramiselta, mahtavia tyyppejä! Niillä on ihan mieletön tempo, kekseliäisyys, iloisuus ja huumori – todellisia valopilkkuja valoisista pimeisiin päiviin! Vähintääkin alkoi harmittaa koirien puolesta, etteivät ne näe toisiaan kovinkaan usein, ovat niin hyvät ystävykset! :)

Javan ilmoitin OKK:n kisoihin neljään starttiin. Olen nyt pyrkinyt vähän säästämään tuota koiraa, joten olen treenannut noin joka toinen viikko ja kisannut ajatuksella max. 2 starttia päivä ja viikonloppu. Tämä oli siis suhteessa aika rankka setti meille pitkästä aikaa, ja toinen kisaviikonloppu EO:n jälkeen. Java kuitenkin veti niin hyvin, että kaipuu kisakentille ja treeneihin sen kuin yltyi, koulutuksiin tuli uutta mietittävää ja oli ihan super tunne mennä! Ja silloin sitä tietää, että kaikki toimii, kun saa juuri Sen Oikean fiiliksen päälle! Hurrrjan kivaa!

Neljästä radasta kolme juoksimme nollavoitoilla maaliin, yksi vitonen rikkoi täydellisen tulosrivin, kun Java pudotti ekan riman. Kaikki radat kokonaisuutena hyviä, ja huomaa kuinka oma ajatus on kehittynyt ratojen ja virheiden analysoinnissa. Taas sitä voi ihmetellä, että sai lähteä kisapaikalta nollien ja muumimukien lisäksi pää oivalluksia täynnä, joihin erilaiset kisaradat toivat oman osansa.

Silloin kun emme olleet kisoissa, olimme treenaamassa. Pennut valloittivat treenihallin ja kisakoirat saivat toipua päivien urakasta. Luxin puomi edistyy ja mielenkiinnolla kyllä katson prosessin toimivuutta jatkossa. Kepeillä on tapahtunut myös harppaus, nyt täytyy keskittyä mm. näihin esteisiin sekä keinuun! Yö kahdentoista treenit sujuivat perjantaina yllättävän kivasti, eikä väsymyskään kunnolla vaivannut vaikka ajomatkaa oli kertynyt päivän mittaan reilustikin. Me hullut!

 

Koko poppoo

Hallilla Luxin kanssa

Illalla kisa- ja treenipäivän jälkeen. Auringonlasku ja hyvää ruokaa, oi!

Voittojen tuomat muumimukit :)

SM-kisat 2012

Niin ovat nekin karkelot ohitse, vuosi vierähti uskomattoman nopeaa. Tämän vuoden SM-tulokset ovat oiva esimerkki lajin herkkyydestä, fiilis oli loistava kisojen ajan ja tunnelma oli omalta osaltani aivan katossa. Asenteessa ja psyykkisessä puolessa on tapahtunut suuri harppaus, joka on ilo huomata. Myös valmistelurutiinit ja fiiliksen kasaaminen ovat asettuneet uusiin uomiin.

Joukkuekisasta tuli tänä vuonna pronssia, joten ilman mitalia ei tarvinnut tänäkään vuonna lähteä kotiin. Sunnuntaina ennen yksilökisan karsintarataa oli jälleen viimevuoden tapaan erittäin paha olo. Eri moodi oli siitä huolimatta päällä, sillä olin jotenkin todella liikuttuneessa tilassa. Onnen tunne oli suuri, kun sain tehdä Javan kanssa, nähdä sen ilon, sekä sen, kun jumissa ollut koirani puristi itsestään kaiken minkä pystyi. Se oli hieno suoritus Javalta, sillä viikkoa ennen kisoja fyssarikäynnillä sain sellaisen palautteen, ettei koira todellakaan ollut normikunnossa, vaan jumissa sieltä täältä. Sain kuitenkin luvan kisaamiseen ja samantien laitoin uuden fysioajan varaukseen. Uusintakäynnillä kisojen jälkeen fyssari totesi Javan olevan lähes entisessä kunnossa, pieniä jumeja löytyi vielä, jotka saatiin auki : )

Yksilön karsintaradalta tuli putken kielto neljänneksi viimeisellä esteellä, sekä sen jälkeen hylky kun sekoitin rytmin. Fiilis radalle lähtiessä oli niin järjettömän hyvä, että sen purkautuminen virheen jälkeen oli todella vahva. Pää tulvi kysymyksia ja ajatuksia, hetken pettymys virheen jälkeen oli suuri, kunnes oivalsin, ettei tuloksella oikeastaan ole mitään merkitystä. Uusia kisoja on tulossa vaikka kuinka paljon, nämä olivat vain yhdet muiden joukossa ja auttavat minua kehittymään entisestään. Alkurata oli meiltä todella hyvä, tein täysillä, sain Javan kulkemaan pienillä teillä, sen vauhti pysyi yllä kokoajan, keskittyminen oli vahvaa ja fiilis kohdillaan. Olisimme varmasti yltäneet taistelemaan kärkiajasta puhtaalla tuloksella.

Kiitos ystäville ja kilpakumppaneille, ajatusten vaihtaminen ja kannustavien viestien saaminen pitkin kisaviikonloppua olivat hieno lisä lajisuorituksien ohella. Oli ilo saada myös pieni kommentti arvostettavalta kilpailijalta, joskus pienikin asia voi olla todella merkityksellinen. Suuri kiitos kaikille! Lisäksi kiitän koiraani, aina yhtä hullua ja energistä Javaa, joka antaa itsestään varmuudella jokainen sekunti 100% ja usein vielä hieman enemmän! Hankala koira, jonka kanssa menestyminen tuntuu monin verroin palkitsevammalta. Paljon on saatu, enemmän kuin ikinä olisin voinut kuvitellakaan, joten tyytymätön en missään nimessä voi olla.

Kisojen jälkeen olemme käyneet paristi treenaamassa, yhdet Sarin treenit tuli vedettyä nollatreeninä Jennan kanssa läpi. Oli muuten huisin kivaa ja hyödyllistä, mutta rankkaa! Omatoimitreenaamassa kävimme myös porukalla Jennan ja Iinan kanssa, kiitos treeniseurasta tytöille!

Java, minä, Iina ja Xenon.